Palovamma on TATU ry

Lasten palovammoista

Thu, 07 Jan 2021 16:06:04 +0200

Lasten palovammoista tyypillisin palovamma on kuuman nesteen (tee, kahvi, keitto) aiheuttama pinnallinen palovamma. Hyvin kuuma neste ja/tai pitkä altistusaika voivat aiheuttaa syvän, leikkaushoitoa vaativan vamman.

Alle kouluikäisillä lapsilla toiseksi yleisin vammatyyppi on kontaktipalovamma. Juuri kävelemään opettelevat lapset ovat alttiita saamaan kämmenen kontaktipalovammoja ottaessaan tukea kuumasta uunin tai takan luukusta. Liekkipalovammojen osuus kasvaa yli 7-vuotiailla lapsilla. Tulitikkuleikit tai huolimattomuus kynttilöiden kanssa on tavallisin lasten liekkipalovamman syy. Lasten sähköpalovammat ovat harvinaisia ja useimmiten syynä ovat luvattomat seikkailut junan katolla tai sähkökaapeissa. Mopoiluikäisten kolarin seurauksena saatuja liekkipalovammoja hoidetaan Palovammaosastolla vuosittain.

Lasten palovammojen hoitopolku

Thu, 07 Jan 2021 17:03:35 +0200

Päivystys on useimmin ensimmäinen paikka, johon palovammaonnettomuuden jälkeen mennään. Tämän jälkeen lapsen tai nuoren hoitopolku jatkuu vammojen hoidon vaatimuksen mukaan kotihoitoon, osastohoitoon tai tehohoitoon. Pääsääntöisesti alle 7 -vuotiaiden lasten tehohoitoa vaativia palovammoja hoidetaan HUSin Uuden lastensairaalassa ja yli 7 -vuotiaat hoidetaan Jorvin Palovammakeskuksessa. Lyhytaikaisesti voidaan lasten palovammoja hoitaa myös keskussairaalan teho-osastolla.

Alla olevassa kuviossa kuvataan palovammapotilaan hoitopolkua pääpiirteittäin. Vakavan palovamman hoito on pitkäaikainen ja siihen liittyy monia hoitokäyntejä eri ammattilaisten luona.

Vanhemmat mukana hoitoprosessissa

Thu, 07 Jan 2021 17:10:40 +0200

Vanhemmat voivat auttaa pienen lapsen paranemista olemalla hänen seurassaan mahdollisimman paljon. Tutut äänet, puhuminen ja laulaminen rauhoittavat lasta. Läheisyys ja syli luovat lapselle turvallisuutta. Lapsen ollessa sairaalahoidossa henkilökunnalta voi varmistaa miten lapsen voi ottaa syliin. Sidokset tai lastat eivät yleensä estä syliin ottamista.

Lapsen päivittäisen rutiinin säilyminen on tärkeää myös sairaalassa siinä määrin kuin se on mahdollista. Isommille lapsille on tärkeää olla rehellinen: kerrotaan mitä tehdään, milloin ja miksi, mikä aiheuttaa kipua ja mikä ei. Lapsen on tärkeä tietää, että hän voi luottaa vanhempiinsa. Vanhempien on hyvä sopia vierailuajoista hoitohenkilökunnan kanssa ja pitää kiinni näistä ajoista. Lapselle tulee kertoa milloin vanhempi lähtee ja milloin tulee takaisin seuraavan kerran. On hyvä, että lapsen sosiaaliset suhteet säilyvät. Osastolla voi vierailla myös sukulaisia ja ystäviä, mutta vierailuista kannattaa aina sopia hoitohenkilökunnan kanssa etukäteen.

Kuntoutus ja sosiaaliturva

Thu, 07 Jan 2021 17:12:34 +0200

**Kuntoutus.**Palovammapotilaat hyötyvät usein monenlaisesta kuntoutuksesta. Eri kuntoutuksen lajit tukevat toisiaan ja eri kuntoutusmuotojen tarkoituksena on parantaa palovamman kokeneen henkilön omatoimisuutta.

Lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. toimintaterapia, fysioterapia, apuvälineet ja laitoskuntoutusjaksot. Pahoja palovammoja saanen henkilön kohdalla lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteet aloitetaan heti kun potilaan vointi sen sallii.

Apuvälineet ovat pahoja palovammoja saaneille henkilöille oleellinen osa kuntoutumista. Apuvälineiden tarpeen arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen. Potilas saa tarvitsemansa apuvälineen tai maksusitoumuksen apuvälineeseen sieltä hoitolaitoksesta, jossa apuvälineen tarve on arvioitu, useimmiten sairaalasta tai omalta terveysasemalta.

Psyykkinen tuki

Thu, 07 Jan 2021 17:13:28 +0200

Lapsen tapaturma vaikuttaa koko perheen elämään. Yhden perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen muuttaa perhedynamiikkaa. Palovamma herättää ahdistusta, pelkoa, masennusta ja surua paitsi lapsessa itsessään myös vanhemmissa ja muissa sisaruksissa. Palovamma aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia perheen arkipäivän toiminnoissa. Eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavalla tilanteeseen. Kipu ja traumaattinen kokemus aiheuttavat lapselle stressiä. Hän voi olla syrjään vetäytyvä, levoton, aggressiivinen tai kärsiä univaikeuksista. Sairaalahoidon aikana sopeutumisprosessia vaikeuttavat ero vanhemmista, kipua ja kärsimystä tuottavat hoitotoimenpiteet sekä alati vaihtuvat hoitotiimin jäsenet lapsen ympärillä. Oman haasteensa vammaan sopeutumiselle tuovat mahdolliset muutokset kehonkuvassa ja toimintakyvyssä. Alussa vanhemmilla on huoli ja pelko vamman vakavuudesta sekä lapsen selviytymisestä. Miten vamma vaikuttaa lapsen tulevaan elämään ja jääkö lapselle pysyviä arpia tai toimintakyvyn rajoituksia? Vanhempia surettavat lapsen kärsimykset hoitojen aikana sekä avuttomuus tyydyttää lapsen kaikkia tarpeita ja toiveita riittävästi. Vanhemmat surevat myös omaa osallisuuttaan tapahtumaan ja saattavat kokea syyllisyyttä tapahtuneesta. On tärkeää, että tapahtumaa käydään läpi sekä vanhempien että lapsen kanssa. Monet kysymykset nousevat vanhempien ajatuksiin lapsen tapaturman myötä: Mitä palovamma merkitsee lapselle? Miten lapsi selviää? Miten eri hoidot toteutetaan? Tiedon vastaanottamiseen ja sen käsittelemiseen vaikuttavat vanhempien oma huoli ja suru lapsen selviytymisestä. Arjen sujuminen kotona ja sisarusten riittävä huomiointi verottavat vanhempien henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Perheen tukemisessa huomioidaan lapsen, vanhempien ja sisarusten tukeminen yhdessä ja erikseen. Vanhempien tulee käydä tapaturma läpi lapsen kanssa niin usein kun lapsi ottaa asian esille. Lapselle tapahtumien kulku voi olla hämärä, joten on tärkeää, että lapsi saa oikeat muistikuvat tapahtuneesta. Moniammatilliseen palovammahoitoon kuuluu myös lasten- tai nuorisopsykiatrian palvelut. Aluksi psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee perheen kanssa ja kartoittaa perheen tuen tarvetta sekä auttaa jäsentämään uutta elämäntilannetta. Perhe saa tukea kriisitilanteensa. Tätä tukimuotoa ei kannata sekoittaa psykiatriseen hoitoon, vaan se voi auttaa perhettä hankalien tilanteiden yli. Kotiutumisvaiheessa arki voi “iskeä” vastaan ja tilanteet voivat tuntua raskailta. Psyykkinen tuki voi jatkua sairaalahoidon jälkeen kotipaikkakunnalla tarpeen mukaan. Tukea voi saada tarvittaessa jälkikäteenkin elämäntilanteen muuttuessa. Apua voi näihin tilanteisiin pyytää esimerkiksi Palovammakeskuksen palovammapoliklinikan kautta. Ammattilaisten tarjoaman tiedon ja tuen lisäksi vertaisten kanssa jaetut kokemukset ja heiltä saatu tuki ja arjen vinkit on arvokasta. Katso vertaistuesta lisää täältä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä palovammoista ja niiden jälkihoidosta

Thu, 07 Jan 2021 17:15:07 +0200

Palovammojen hoitoon ja jälkioireisiin liittyy monenlaisia huomioitavia asioita arven rasvauksesta ja auringon otosta painevaatteiden käyttöön. Jorvin palovammaosaston toimintateraoeutti Salla ja sairaanhoitaja Piia kokosivat useimmiten kysyttäjä asioita vastauksineen alle.

Milloin saa mennä saunaan, uimaan ja liikkua normaalisti?
Kun kaikki haavat on kiinni ja liikkuminen tuntuu hyvältä eikä rasita liikaa. Uusi iho voi olla herkkää lämmölle, huomioi tämä saunomisen aloittamisessa ja muista hyvä pesu ja rasvaus saunan ja uimisen jälkeen.

Saako arpia pestä?
Kyllä. Mielellään kerran päivässä, varsinkin paksumpia voiteita käyttäessä.