Liikennevahinko on TATU ry

Lasten ja nuorten liikennevahingot

Thu, 07 Jan 2021 15:58:06 +0200

Liikenteessä sattuneet tapaturmat yleistyvät lapsilla siinä vaiheessa, kun he alkavat liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella. Teini-iässä liikennetapaturmat ovat yleisin syy tapaturmaiseen vammautumiseen tai kuolemaan. Vuosittain liikenteessä loukkaantuu noin 500 alle 15 -vuotiasta. Vastaavasti 15-17 -vuotiaita liikenteessä loukkaantuu kolminkertainen määrä.

Lapsen tai nuoren loukkaantuminen tai vammautuminen koskettaa aina koko perhettä. Usein vammautuminen johtaa koko perheen uudelle elämänpolulle ja perhe joutuu kohtaamaan suuren määrän ammattilaisia. Toisinaan korvausvastuut selviävät helposti jo kolaripaikalla, mutta toisinaan onnettomuuden syytä ja vastuutahoa selvitetään pitkään.

Perustietoa liikennevahingon korvaamisesta

Thu, 07 Jan 2021 16:11:30 +0200

Liikennevakuutuslain mukaan liikenteeseen käytettävillä moottoriajoneuvoilla ja perävaunuilla on oltava liikennevakuutus. Näin on lailla varmistettu, että onnettomuuden sattuessa jokaisella ajoneuvolla on vakuutus, joka korvaa henkilövahingot ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Neuvoa ja ohjeita vakuutusasioista voi kysyä korvaavasta vakuutusyhtiöstä tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINESTÄ.

**Vahinkoilmoitus ja korvauskäsittely vakuutusyhtiössä.**Liikennevahingon korvauskäsittely alkaa, kun vahingosta toimitetaan vahinkoilmoitus siihen vakuutusyhtiöön, joka on vakuuttanut vahingon aiheuttaneen moottoriajoneuvon. Liikennevahingossa loukkaantuneen lapsen vanhemmat voivat täyttää vahinkoilmoituksen ja korvaushakemuksen sekä lähettää ne vakuutusyhtiöön. Jos syyllisyyskysymys on epäselvä, kunkin osallisen kannattaa toimittaa vahinkoilmoitus omaan liikennevakuutusyhtiöönsä. Jos henkilövahingon aiheuttanut ajoneuvo on jäänyt tuntemattomaksi, on vahinkoilmoitus osoitettava Liikennevakuutuskeskukselle.

Vanhemmat mukana sairaalassa

Thu, 07 Jan 2021 16:13:12 +0200

Vanhempien ollessa sairaalassa lapsen kanssa, he joutuvat usein olemaan poissa ansiotyöstä. Liikennevakuutuslain perusteella vanhemmilla on mahdollisuus hakea vakuutusyhtiöstä korvausta sellaisista tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jotka aiheutuvat osallistumisesta vammautuneen hoitamiseen (esim. kodin ja sairaalan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset).

Vanhemmat hakevat korvausta vakuutusyhtiöstä vapaamuotoisella hakemuksella. Hoidon tai kuntoutuksen kannalta tarpeellisten kulujen korvattavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Korvausarvioinnissa otetaan huomioon vamman laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Kuntoutussuunnitelma ja kuntoutuksen järjestyminen

Thu, 07 Jan 2021 16:33:21 +0200

Vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuslain perusteella sairaalavaiheen jälkeen tarvittavan lääkinnällisen kuntoutuksen (mm. terapiat, laitoskuntoutus sekä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit). Korvausarvioinnissa lähtökohtana käytetään terveydenhuollon yksikön laatimaa kuntoutussuunnitelmaa. Maksusitoumukset kuntoutukseen on usein tarkoituksenmukaista määritellä voimassa olevan kuntoutussuunnitelman kanssa samalle ajanjaksolle.

**Kuntoutussuunnitelma.**Kuntoutussuunnitelma on määrätyksi ajanjaksoksi tehty asiakirja, jonka tarkoituksena on helpottaa kuntoutujalapsen/nuoren asioiden kokonaisuuden hahmottamista. Se voidaan tehdä hoidosta vastaavan tahon toimesta yhteistyössä perheen, kuntoutujalapsen/nuoren, lääkärin ja erityistyöntekijöiden kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa arvioidaan, tarkastetaan ja muutetaan tarpeen mukaan esim. poliklinikkakäyntien yhteydessä.

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet

Thu, 07 Jan 2021 16:55:21 +0200

Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella vakuutusyhtiöt korvaavat apuvälineitä, joiden tarve johtuu korvattavasta vammasta.

Tavoitteena on apuvälineiden avulla vähentää tai poistaa toiminnanrajoitteista aiheutuvaa haittaa ja näin parantaa vammautuneen henkilön omatoimisuutta ja liikkumismahdollisuuksia sekä selviytymistä päivittäisestä elämästä. Itse apuvälineen lisäksi korvattavaksi tulevat niiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset.

Apuvälineen tarpeen arviointi, kokeilu ja sovitus tapahtuvat aina hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan julkisen terveydenhuollon toimesta joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Arvioinnin perusteella apuvälinealan ammattihenkilö laatii vakuutusyhtiöön kirjallisen lausunnon / maksusitoumuspyynnön.

Asunnonmuutostyöt

Thu, 07 Jan 2021 16:57:05 +0200

Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella vaikeasti vammaiselle henkilölle korvataan vakinaiseen asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Muutostyötarpeen tulee johtua korvattavasta vammasta ja siitä aiheutuneista toimintakyvyn rajoitteista. Muutostöiden kustannusten korvaukseen on oikeus enintään kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen painavia syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöille.

Tarvittavien muutostöiden arvioinnin tekee sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaaja tai julkisen terveydenhuollon fysio- tai toimintaterapeutti. Vakuutusyhtiöön on toimitettava korvausarvioinnin pohjaksi terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto toimintakyvystä ja tarvittavista muutostöistä, rakennusalan ammattihenkilön laatima työseloste ja kustannusarvio sekä mahdolliset rakennusurakoitsijoilta saadut tarjoukset.

Tukipalvelut kotiin

Thu, 07 Jan 2021 16:58:10 +0200

Kotiin tarvittavien avustuspalveluiden järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kotikunnan sosiaalitoimen vastuulle. Kunnan tarjoamien eri vaihtoehtojen selvittämiseksi yhteys sosiaalitoimeen tulee ottaa riittävän ajoissa. Sosiaalitoimessa arvioidaan palvelutarve ja laaditaan palvelusuunnitelma. Kotikunnalla on oikeus periä tarvittavien avustus- ja tukipalveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset jälkikäteen vakuutusyhtiöstä.

**Kuljetuspalvelu.**Kunta järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistymisen vuoksi, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän vammansa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä.

Henkilölle saa tarvitessaan myös saattajan. Työ- ja opiskelumatkojen lisäksi hän voi tehdä vähintään 18 matkaa kuukaudessa omassa tai lähikunnassa. Kuljetukset järjestetään pääosin taksilla; yhteiskuljetukset ja palvelulinjat ovat myös yleistymässä. Kuljetuksesta asiakas maksaa saman maksun kuin julkisessa liikenteessä. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalivirastosta.