Pähkinänsärkijät-verkosto on julkaissut kymmenen vinkkiä erityistarpeisten lasten vanhempien tukemiseen työpaikoilla. Erityislapsiperheiden asemaa edistävän yhteistyöverkoston vinkkilistan voi tulostaa omalle työpaikalle tai ottaa sen avulla puheeksi työpaikan perheystävälliset käytännöt.
Työnantajilla on monia mahdollisuuksia tukea erityistarpeisten lasten vanhempien työssäkäyntiä ja työhyvinvointia. Näitä vinkkejä on koottu vinkkilistaan, jonka on julkaissut vammais- ja perhejärjestöistä koostuva Pähkinänsärkijät-verkosto. Myös Kela on mukana kampanjassa yhteistyökumppanina.
Vanhempaa tukevat esimerkiksi työaikajoustot, lomien ja työvuorojen ennakoiminen, palkalliset ja palkattomat vapaat, työyhteisön joustava ja perheystävällinen asenne sekä sujuvan työskentelyn johtaminen. Vanhemmat hyötyvät myös, jos he voivat hoitaa joitakin lapseen liittyvistä yhteydenotoista työajalla.
– Kelassa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi organisaation kärkihankkeista, ja teemme jatkuvasti töitä perheystävällisyyden lisäämiseksi. Meillä jokainen saa määritellä, kuka omaan perheeseen kuuluu. Perheystävällisyys tarkoittaa työn ja muun elämän sekä erilaisten sosiaalisten suhteiden tasapainoa ja mahdollisuutta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kertoo Kelan työsuhdepäällikkö Tuija Jokinen.
– Erityistarpeisen lapsen vanhempi on ammattitaitoinen työntekijä, jonka arki on vain haastavaa. Haasteet myös kehittävät organisointikykyä ja joustavuutta muuttuviin tilanteisiin, toteaa Pähkinänsärkijät-verkoston puheenjohtaja Katja Marjamäki.
Henkilöstön edustajista useampi kuin joka kymmenes on havainnut työpaikallaan erityistarpeisen lapsen vanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita, selviää Monimuotoiset perheet -verkoston ja kuuden ammattiliiton tekemistä kyselyistä. Vastauksia kyselyihin on saatu yhteensä noin 1 400.
Osa haasteista on ollut esihenkilön joustamattomuutta tai yleistä epäasiallista käytöstä työyhteisössä. Vanhempia haastavat myös esimerkiksi epäsäännöllisesti kulkevat koulukuljetukset, lapsen hoitoon liittyvien soittojen tai muiden yhteydenottojen järjestäminen, lapsen sairauskäyntien järjestäminen sekä sairauslomat ja muut poissaolot.
– Kiinnitä huomiota, miten työyhteisössäsi puhutaan lapseen liittyvistä sairauslomista. Kyselyihin vastanneet ovat havainneet, että työyhteisö saattaa juoruilla epäasiallisesti vanhemmasta, joka on muiden mielestä liikaa poissa. Sijaisia on myös tärkeää palkata tarpeeksi, muistuttaa työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet -verkostosta.
Tulosta vinkit työpaikallesi
Pähkinänsärkijät-verkoston perheystävällisyysvinkit voi tulostaa omaksi muistilistaksi. Ne voi myös ottaa osaksi muita työyhteisön perheystävällisiä käytäntöjä ja perheystävällisyyssuunnitelmaa tai kiinnittää esimerkiksi oman työpaikan ilmoitustaululle.
Listan avulla erityistarpeisen lapsen vanhempi tai työyhteisön kehittämisestä kiinnostunut työntekijä voi myös ottaa puheeksi työpaikan perheystävälliset käytännöt.
Pähkinänsärkijät-verkostoon kuuluu 22 järjestöä tai verkostoa, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa tai vammaisasioiden parissa. Myös TATU ry on osa verkostoa. Lisää tietoa Pähkinänsärkijä-verkostosta: Pähkinänsärkijät | Kvps
Keinoja erityistarpeisen lapsen vanhemman tukemiseen työyhteisöissä:
Kunnioita ammattitaitoa. Vanhempi on muutakin kuin erityistarpeisen lapsen vanhempi. Työ toimii vastapainona sekä tuo merkityksellisyyttä, onnistumisia ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Vanhemmille kehittyy myös arjessa joustavuutta ja organisointikykyä, joista hyötyy koko työyhteisö.
Ole joustava työajoissa. Ennakoi työvuoroja ja loma-aikatauluja hyvissä ajoin. Arkea voivat haastaa esimerkiksi lapsen koulukyytien tai lastenhoidon aikataulut. Varmista, että lapsen sairauskäynnit onnistuvat.
Tue etätyön ja osa-aikatyön tekemistä. Osassa perhetilanteista vain etätyö tai osa-aikatyö onnistuu vanhemmalta.
Myönnä palkattoman vapaan lisäksi palkallista vapaata, jos se on mahdollista. Myös lisätyöt voivat olla perheen taloutta tukeva jousto.
Salli työntekijän hoitaa lapseen liittyviä yhteydenottoja tarvittaessa työn lomassa.
Näytä esimerkkiä perheystävällisestä asenteesta ja puheesta. Kiinnitä esimerkiksi huomiota, miten työyhteisössä puhutaan lapsen tai vanhemman sairauslomista tai muista poissaoloista.
Luo avointa puhumisen ja välittämisen kulttuuria, jossa on helppoa kertoa perhetilanteesta ja joustojen tarpeesta. Anna tilaa puhumiselle matalalla kynnyksellä ja puutu asioihin varhaisessa vaiheessa.
Kehitä työntekoa työyhteisössä sujuvaksi, sillä myös työyhteisön arjessa voi olla kuormitustekijöitä. Tarkastele työnkuvia ja -sisältöjä, sisältävätkö ne kuormittavia tekijöitä.
Muista erilaisten perhetilanteiden vaikutus arkeen. Perhe voi olla esimerkiksi yhden vanhemman perhe tai uusperhe, jolla on omalle perhetilanteelle tyypillisiä haasteita. Perhettä voi kuormittaa myös kriisitilanne, kuten ero puolisosta, läheisen kuolema tai taloudelliset haasteet.
Ohjaa tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työpsykologi, työnohjaus tai lyhytterapia tukevat työkykyä raskaassa elämänvaiheessa.
Lähde: Pähkinänsärkijät-verkosto
